Eikö enään yksi lapsi riitä kenellekkään? Pöyristyneenä katsellut kun jotkut ovat vasta 6-7 kuukauden ikäisen pienokaisen vanhempia ja jo nyt äiti menee puolessa välissä uutta raskautta, huh ehkä sopii heille mutta ei kiitos!
Me puhuimme asiasta jo silloin kun keskenmeno sattui kohdallemme melkein vuosi sitten ja jo silloin päätimme että yksi riittää jos sekään meille suodaan.
En voi sanoa että me emme tee kuin yhden, koska lapsia ei tehdä ne saadaan. Mutta ärsyttää ihmisten ajattelu siitä että lapsi on itsestäänselvyys.
On kuultu vitsailua että ensi vuonna lähdetään sitten ulkomaille niin voimme joko "harjoitella toisen tekemistä" tai että "jos en ole silloin jo uudelleen raskaana" tähän kun vastaamme että ei me haluta kuin yksi niin tulee "Kyllähän nyt sisarus pitää olla" ja ai että kun se on raivostuttavaa! Mutta tähän yleensä tyydymme vastaamaan että "Odotetaanko edes tämä yksi ensin maailmaan.."
Loppuviimeksi kyllä he sitten huomaavat että meille ei toista tule.
Olen enemmänkuin kiitollinen siitä jos poika saadaan elävänä maailmaan ja meistä tulee vihdoin perhe.
En tarvitse toista lasta että me olisimme "kokonaisia", meille riittää tämä mahamelskaaja <3
-Heidi ja poika 30+6 <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti