perjantai 1. tammikuuta 2016

Heippa vuosi 2015 ja tervetuloa 2016!

Niin se vuosi taas vierähti, vastahan sitä toivoteltiin vuotta tervetulleeksi ja nyt se jätetään jo taakse huh! 

Tämä vuosi on ollut tapahtumarikas, rankka ja onnellinen.
Helmikuussa jouduimme luovuttamaan pienen enkelivauvamme taivaalle muiden pienten seuraksi. Tuo riipaisee edelleenkin syvältä ja kovaa, ikävä tuskin hellittää ikinä vaihtaa vain muotoaan. 
Mutta muistan kun silloin sanoin että "ehkä papu tuli vain kertomaan että me onnistutaan vielä, ei saa luovuttaa" ja nyt sitä tässä sitten kasvatellaan vatsaa ja tunnetaan potkuja päivittäin, toivoa sopii että tästä se pieni tuhisija liittyy perheeseemme jäädäkseen.  

N. 4kk keskenmenon jälkeen saimme plussan tikkuun, aluksi ajattelimme vain että se on vaan taas yksi positiivinen tikku muiden joukossa eikä meille vieläkään sitä elävää lasta suoda. Pelot ovat hiukan hälvenneet viikkoja ollessa nyt 26+3, mutta edelleenkään en uskalla huokaista helpotuksesta että nyt se pieni syntyy meille ja tekee meidän perheestä täydellisen. 
Mutta onnellinen olen! ja sen olen päättänyt että jos ei muuta niin aijon nauttia tästä kaikkine kipuineen ja kolotuksineen ja toivoa parasta :) 

Toukokuussa menimme kihloihin! Se oli yksi vuoden onnellisimmista päivistä kun astelimme yhdessä koruliikkeeseen hakemaan sormuksia <3 :) 
Tuota miestä rakastan enemmän kuin mitään muuta, en halua kuvitella päivääkään ilman häntä ja olen varma että hänestä tulee maailman paras isä ja että selviämme kaikesta yhdessä. 
Vaikka vuosi oli rankka, en epäillyt hetkeäkään etteikö me selvittäisi siitä pariskuntana, tuo mies on vaan täyttä kultaa <3 

Muutettiin myös pariin kertaan ja ensimmäistä kertaa 2 vuoteen tämä asunto on se joka tuntuu kaikkiista eniten kodilta :) Tästä emme muuta ainakaan 2 vuoteen! hih! 

Uusivuosi vietettiin tosiaan ystäväpariskunnalla, saunoen, syöden ja ammuttiinhan me muutamat raketitkin! Muut ottivat "muutamat" uudenvuoden kunniaksi ja mää pitäydyin ihan vaan limulinjalla :) Mutta kärsin sitten varmaan krapulan muidenkin puolesta, nyt vasta 2h päiväunien jälkeen olo helpottaa eikä päätäkään särje enään, onneksi :) 

Tältä vuodelta en toivo mitään, otetaan kaikki vastaan mitä se tuo tullessaan. Varovaisesti luotan että meidän perhe kasvaa yhdellä korvaamattomalla asialla huhtikuussa viimeistään (toivottavasti nyt ei ainakaan vielä 2kuukauteen)! :) 
Älkää pitäkö mitään itsestäänselvyytenä ja arvostakaa pieniäkin asioita, voi tulla päivä kun menetät kaiken. Rakastakaa ehdoitta.

Kiitos ja kumarrus siis vuodelle 2015!

-Heidi
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti